Vadelmat

Vadelma – luonnon oma karkki

Vadelma, tuttavallisemmin vattu, on monivuotinen ja hyönteispölytteinen marjakasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena koko Suomessa. Se viihtyy viljeltynä jopa VI-vyöhykkeellä asti. Vadelma on kaksivuotinen kasvi: ensimmäisenä vuonna se kasvattaa versoja, ja toisena vuonna versot tuottavat kukat ja marjat. Marjoneet versot leikataan vuosittain tyvestä saakka, jotta kasvu pysyy elinvoimaisena.

Vadelman satoa päästään keräämään heinä-elokuussa. Kypsä marja irtoaa helposti kannastaan ja on herkullisen makea.

Vadelman kasvupaikka ja istutus

Vadelma menestyy parhaiten aurinkoisella, lämpimällä ja tuulensuojaisella paikalla. Kasvualustan tulisi olla runsasmultaista, ravinteikasta ja kuohkeaa. Tautien ja tuholaisten välttämiseksi vadelmaa ei suositella istutettavaksi lähelle villivadelmaa.

Taimet istutetaan samaan syvyyteen kuin ne ovat kasvatusruukuissaan. Riveihin istutettaessa sopiva taimiväli on noin 50 cm ja riviväli vähintään 200 cm. Maanpinnan voi kattaa esimerkiksi kuorikatteella, joka estää rikkakasvien kasvua ja auttaa pitämään kosteuden maaperässä.

Vadelman hoito ja lannoitus

Vadelma hyötyy säännöllisestä lannoituksesta, ja sitä tulisi lannoittaa joka kevät marjalannoitteella.

Pensasvadelmat kasvavat tukevasti ilman tukea, mutta muut vadelmalajikkeet, kuten pystykasvuiset ja köynnöstävät lajikkeet, tarvitsevat tuennan.

Nauti vadelman sadosta

Kun vadelmat kypsyvät keskikesällä, ne tarjoavat makean ja mehukkaan herkun suoraan pensaasta. Niitä voi käyttää monipuolisesti leivonnassa, hilloissa, mehuissa ja pakastettuna talven varalle.

Vadelma on paitsi herkullinen myös terveellinen – se sisältää runsaasti kuitua, vitamiineja ja antioksidantteja.